Kerrostalot

Kerrostalot ovat tyypillisesti useamman kerroksen korkeita rakennuksia, joissa on useita asuntoja.

Kerrostalot – Kaupunkiasumisen klassikko

Kerrostalot sopivat erinomaisesti palveluiden läheisyyttä ja huoltovapautta arvostaville asukkaille. Ne ovat usein ihanteellinen valinta opiskelijoille, nuorille pariskunnille ja senioreille. Toisaalta yksityisyyden puute ja pihan rajoittuneisuus voivat olla haasteellisia esimerkiksi lapsiperheille. Korkeat yhtiövastikkeet saattavat myös yllättää, varsinkin vanhemmissa rakennuksissa.

Hyvät puolet:

Edullisempi ostohinta ja kulut: Usein edullisempi asumismuoto verrattuna muihin talotyyppeihin.

Huoltovapaus: Asunto-osakeyhtiö vastaa kiinteistön suurista korjauksista ja ylläpidosta.

Keskustan läheisyys: Palvelut, julkinen liikenne ja työpaikat ovat yleensä lähellä.

Yleiset huoneistokoot:

Yksiöt: 20–35 m²

Kaksiot: 35–55 m²

Kolmiot: 55–75 m²

Suuremmat asunnot: Yli 75 m²

Huonot puolet:

Vähemmän yksityisyyttä: Seinien ja kerrosten naapurit voivat tuoda meluhaittoja.

Pihattomuus: Useimmiten omaa pihaa ei ole tai se on hyvin rajallinen.

Yhtiövastikkeet: Taloyhtiön kulut voivat olla korkeita, etenkin vanhemmissa taloissa.

Luhtitalot

Luhtitalot ovat matalia (yleensä 2–3 kerroksisia) rakennuksia, joissa sisäänkäynnit asuntoihin sijaitsevat ulkokäytävillä.

Yleiset huoneistokoot:

  • Kaksiot: 40–60 m²
  • Kolmiot: 60–75 m²
  • Suuremmat asunnot: 75–90 m²

Hyvät puolet:

  • Hyvä ilmanvaihto: Ulkokäytävä voi parantaa sisäänkäynnin ilmanvaihtoa.
  • Rivitalomaisuus: Usein luhtitaloissa on rauhallisempi ja yhteisöllisempi ilmapiiri kuin perinteisissä kerrostaloissa.
  • Edullisemmat kustannukset: Usein edullisempi vaihtoehto verrattuna rivitaloihin tai omakotitaloihin.

Huonot puolet:

  • Rajoitettu yksityisyys: Ulkokäytävällä liikkuvat naapurit voivat aiheuttaa häiriötä.
  • Ei hissiä: Usein luhtitaloissa ei ole hissiä, mikä voi olla haaste esimerkiksi liikuntarajoitteisille.

Rivitalot

Rivitalot koostuvat vierekkäin rakennetuista asunnoista, joilla on yleensä oma piha.

Yleiset huoneistokoot:

  • Kaksiot: 50–65 m²
  • Kolmiot: 65–85 m²
  • Neljät ja suuremmat asunnot: Yli 85 m²

Hyvät puolet:

  • Oma piha: Tarjoaa mahdollisuuden viheralueeseen ja vapaa-ajan viettoon.
  • Tilavammat asunnot: Usein enemmän tilaa verrattuna kerrostaloihin.
  • Yhteisöllisyys: Lapsiperheystävällinen ja turvallinen ympäristö.

Huonot puolet:

  • Korjausvastuu: Joissakin tapauksissa taloyhtiön vastuut voivat jäädä epäselviksi.
  • Yhtiövastike: Taloyhtiön yhteiset kulut voivat yllättää asukkaan.

Paritalot

Paritaloissa kaksi asuntoa jakaa yhteisen seinän, mutta ne ovat muuten itsenäisiä asuntoja.

Yleiset huoneistokoot:

  • Kolmiot: 70–100 m²
  • Neljät: 100–130 m²

Hyvät puolet:

  • Omakotitalon tunnelmaa: Tarjoaa enemmän tilaa ja yksityisyyttä kuin rivitalo.
  • Jaetut kustannukset: Ylläpitokustannukset voivat olla pienemmät ja jaetut korjaukset helpottavat talouden hallintaa.

Huonot puolet:

  • Riippuvuus naapurista: Korjaukset ja kiinteistön huolto edellyttävät usein yhteistyötä naapurin kanssa.

Erillistalot (Asunto-osakeyhtiön omakotitalot)

Erillistalot muistuttavat omakotitaloja, mutta kuuluvat asunto-osakeyhtiöön, jolloin osa vastuista jakautuu yhtiölle.

Yleiset huoneistokoot:

  • Neljät ja suuremmat: 100–200 m²

Hyvät puolet:

  • Yksityisyys: Usein omakotitalomaiset piha-alueet ja erilliset tontit.
  • Taloyhtiön edut: Asunto-osakeyhtiö voi hoitaa esimerkiksi pihan huollon tai kattojen korjaukset.

Huonot puolet:

  • Yhtiövastike: Kustannukset voivat yllättää, jos taloyhtiöön kuuluu suuria yhteisiä korjaustarpeita.
  • Vähemmän päätäntävaltaa: Asukas ei voi tehdä kaikkia päätöksiä täysin itsenäisesti.

Omakotitalot

Omakotitalot ovat itsenäisiä rakennuksia omalla tontilla, ja asukas omistaa koko kiinteistön.

Yleiset huoneistokoot:

  • Neljät: 100–150 m²
  • Suuremmat talot: Yli 150 m²

Hyvät puolet:

  • Täysi omistajuus: Asukas päättää itse talonsa remontoinnista ja ylläpidosta.
  • Tilavuus ja yksityisyys: Ei seinänaapureita ja usein oma piha.
  • Mahdollisuus muokata: Voi rakentaa esimerkiksi lisärakennuksia tai laajentaa tontin käyttöä.

Huonot puolet:

Etäisyys palveluista: Sijaitsevat usein kauempana kaupunkien palveluista.

Korkeat kustannukset: Hankinta-, ylläpito- ja korjauskulut voivat olla huomattavat.

Täysi vastuullisuus: Kaikki korjaustyöt ja huoltotoimenpiteet ovat omistajan vastuulla.

Talot

Hometta asunnossa – Mitä tehdä ja miten toimia?

Hometta asunnossa voi ilmetä hajuina, terveysoireina tai näkyvinä jälkinä seinissä, katoissa tai nurkissa. Nopeasti toimiminen on tärkeää, sillä home voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja rakenteellisia vaurioita.

1. Havaitse homelähde

Homeen tunnistaminen voi tapahtua seuraavilla tavoilla:

  • Haju: Tunkkainen, pistävä haju voi olla merkki homeesta.
  • Näkyvät merkit: Tummat tai vihertävät täplät seinissä, katossa tai kylpyhuoneen nurkissa.
  • Terveysoireet: Hengitysoireet, päänsärky, ihottuma tai silmäoireet voivat viitata homeongelmaan.

🔍 Vinkki: Epäselvissä tilanteissa käytä kosteudenmittaria tai pyydä asiantuntija tutkimaan tilanne.

2. Selvitä vastuu korjauksista

Asunto-osakeyhtiössä:

  • Taloyhtiö vastaa rakenteellisista korjauksista, kuten ulkoseinistä, perustuksista ja putkistoista.
  • Asukkaan vastuu kattaa yleensä sisäpinnat (esim. tapetit, lattiat).
  • Ilmoita homehavainnosta heti isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Taloyhtiö järjestää tarvittavat tutkimukset ja korjaukset.

Vuokra-asunnossa:

  • Ilmoita asiasta välittömästi vuokranantajalle kirjallisesti.
  • Vuokranantajan on lain mukaan korjattava homeongelma ja tarjottava mahdollisesti sijaisasunto.
  • Mikäli vuokranantaja ei reagoi, voit olla yhteydessä kunnan terveystarkastajaan.

Omakotitalossa:

  • Omistaja vastaa kaikista korjaustoimenpiteistä itse.
  • Suositellaan käyttämään ammattimaista rakennusterveysasiantuntijaa tai homekoiraa tilanteen kartoittamiseen.

3. Hometutkimus ja korjaussuunnitelma

  • Rakennusterveysasiantuntija (RTA): Ammattilainen kartoittaa homevaurion laajuuden ja antaa korjaussuunnitelman.
  • Kosteuskartoitus: Selvittää rakenteiden kosteusongelmat ja niiden laajuuden.
  • Sisäilmatutkimus: Voidaan tehdä tarkempien epäpuhtauksien selvittämiseksi.

🔧 Korjaukset:

  • Poista kaikki homeiset materiaalit (esim. eristeet ja pinnat).
  • Varmista rakenteiden kuivaus ennen uusien materiaalien asentamista.
  • Selvitä ja korjaa homeen perimmäinen syy, kuten vesivuoto tai huono ilmanvaihto.

4. Terveyden huomioiminen

  • Mikäli asunnossa on ollut hometta ja terveysoireita ilmenee, hakeudu lääkäriin.
  • Kerro lääkärille altistuksesta ja pyydä jatko-ohjeita mahdollisiin tutkimuksiin.
  • Asunnosta pois muuttaminen voi olla välttämätöntä vakavissa tapauksissa.

5. Vakuutus ja oikeudelliset toimet

  • Tarkista kotivakuutuksesi ehdot. Vakuutus korvaa usein vain äkillisistä vuodoista johtuvat homevauriot.
  • Jos taloyhtiö tai vuokranantaja laiminlyö korjausvelvoitteensa, voit tarvittaessa viedä asian kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen.

Ennaltaehkäisy

  • Ilmanvaihto: Varmista, että ilmanvaihto toimii kunnolla ja ilma kiertää.
  • Kosteudenhallinta: Kuivaa kylpyhuone ja muut kosteat tilat käytön jälkeen.
  • Säännölliset tarkistukset: Tarkista vesiputket, kattorakenteet ja alapohjat mahdollisten vuotojen varalta.

Lisätietoa löydät Hengitysterveyden puolestapuhuja – Hengitysliitto

Syötä lomakkeelle myytävän asunnon perustiedot ja omat yhteystietosi. Täyttämiseen kuluu alle minuutti.

ver
tai
le’

välit

täjä
asuin
alueeltasi